In the Company of Thieves 1: Grand Theft Otto

Lyhyesti

Grand Theft Otto on tunnelmantäyteinen, kinkkinen seikkailu täynnä hiiviskelyä ja hämmästyttäviä temppuja.

Seikkailun idea

Modulia mainostettiin Raymond E. Feistin Riftwar-kirjojen ystäville sopivalta, ja kukapa ei tahtoisi Käsi-Jimmyn saappaisiin Krondorin pimeisiin viemäreihin konnasakin keskelle...

Grand Theft Otto sijoittuu sumuiseen Port Maddogin kaupunkiin joka on täynnä kaikenlaista normaalia hämärämpää väkeä. Kaupungissa valta näyttää viime aikoina siirtyneen häijyn kruununperijän niskoille hieman hämärissä merkeissä ja Bloodeaters-niminen varkaiden kilta on saamassa kaupungissa enemmän jalansijaa.

Pelaajan roolina on olla nuori varas, joka haluaa liittyä Shadowdwellers-nimiseen varkaiden kiltaan - paikallinen kunniallisten ryövärien kilta, luonnollisesti. Killan kannalta on ikävää, että eräs heidän näppäräsormisimmista ryöväreistä, Otto 'Grand Theft' Cutpurse, jäi viime keikalla kiinni ja joutunee pikapuoliin killumaan hirteen.

Seikkailu toimii erinomaisesti. Kaupunki on tunnelmallinen paikka täynnä vilinää. Hieman paikkoja katsastettuaan pelaaja löytää paikallisen "erikoisten tavaroiden kaupan" joka järjestää hieman hommia, kuten rosvoilua herraskartanossa (jossa on todella söpö vahtikoira jota voi ruokkia =) ja tavaroiden toimittamista "asiakkaille". Piakkoin päästään tutustumaan myös paikalliseen mustaan pörssiin ja lopulta itse Shadowdwellereihin. Ja kun kerran kaveri on hädässä, päästään lopulta puzzleilemaan kautta linnan.

Kaiken kaikkiaan seikkailun toteutus on käänteineen erinomainen. Tapahtumat on kerrottu mielenkiintoisesti, suurin osa hahmoista ovat persoonallisia ja varsin unohtumattomia, ja huumoria on mukana varsin paljon monessakin muodossa. Seikkailu tosin ei ole omiaan niille, jotka hakevat taisteluita, koska ideana on etupäässä hiiviskellä, ei tapella. Tosin mukana on yksi hirviöitäkin sisältävä paikka jossa on mukava testata, onnistuuko hirviöt tapettua tyhjentämään hirviöiden aarrekirstut ennen kuin taistelumusiikki loppuu...

Seikkailun luonteesta johtuen hahmon tyyppiä on rajattu hieman (hyvä, ei-lainkuuliainen hahmo, mieluiten varas). Tämä ei kuitenkaan juuri haittaa, koska tämä hahmovaihtoehto on hyvin toteutettu.

Tekninen toteutus

Tekninen toteutus on varsin moitteeton. Yhtään suurempaa bugia ei juuri sattunut silmään, paitsi yksi hahmo jonka keskustelun pystyi aloittamaan alusta ja joka antoi saman esineen kaksi kertaa. Yhtään peliä pysäyttänyttä tai suuresti ärsyttänyttä bugia ei sattunut silmiin, ja mitä tulee kirjoitusvirheisiin, kirjoittaja selkeästi osasi asiansa.

Pelin grafiikka- ja äänimaailma nojaa vahvasti pelin omiin osasiin, mutta sekä ääniefektejä että esineitä on käytetty taidokkaasti ja silmiä ja korvia ärsyttämättä. Pelin alueet toimivat erinomaisesti.

Pelaaminen

Vain yksinpeli on tuettu ja yksinpelikokemuksena moduli nimen omaan toimiikin parhaiten.

Yhteenveto

Erinomainen moduli kaikille jotka pitävät hiiviskelystä ja ongelmanratkonnasta ainaisen toiminnan sijaan. Soveltuu jopa uudelleen pelattavaksi. Yksi tähti menee seikkailun hieman lyhyenpuoleisesta kestosta - ja siitä että tekijä jätti meidät niin hirvittävän julmasti odottamaan seuraavaa osaa. =)